Flow: sunnuntai sai hymyn huulille

Suvilahden sunnuntai sujui edellispäiviä antoisammissa merkeissä.

Aloe Blaccin isännöimä klubi Black tentissä tarjoili iltapäivään sopivan keveää tanssimusiikkia. Päälavalla Sly & Robbien dub-rytmittely ei ennen poistumistani päässyt kunnolla käyntiin, mutta onneksi viereisellä Open Source Stagella esiintynyt Eero Johannes jatkoi letkeän aurinkoista sunnuntaitunnelmaa. OSS-lavan yleisön ehdotusten perusteella kasattu ohjelma olikin festarin yllättävä piristysruiske.

Jamie Woonin konsertti oli ymmärrettävästi sijoitettu telttaan, onhan Mirrorwriting-levyn tunnelma klubimaisen viileä. Olikin yllätys kun brittiartisti tuli lavalle sähkökitaran ja bändin (basisti/kosketinsoittaja, rumpali, kosketinsoittaja) kanssa.

Bändisoundi oli vahvimmillaan Charles & Eddie -cover Would I Lie To You:n aikana. Omissa kappaleissaan Woon jätti välillä sähkökitaran sivuun mikä toi soundin lähemmäksi levyn melankolista kaupunkitunnelmaa. Vaikka kontrasti hieman hämmensi, se ei pilannut kokonaisuutta. Viimeisen numeron Woon esitti yksin samplaamalla omaa ääntään ja rakentamalla kappaleen niistä.

Jamie Woon

Kanye Westin aloitus viivästyi huomattavasti, ainakin osin voimakkaan tuulen aiheuttamien turvatoimenpiteiden vuoksi. Kun keikka vihdoin alkoi, kävi heti selväksi että kyseessä on isoin show joka Flowssa on nähty. Tanssijoiden jälkeen lavalle tullut West nousi yleisön keskelle nostolavan avulla ja esitti avauskappaleen Dark Fantasy. Tämän jälkeen kuultiin Power ja nähtiin räjähteitä, savua ja upeita laservaloja.

Valitettavasti musiikillinen sisältö ei kantanut lupaavaa alkua pidemmälle. Westin räppäystä kesti kuunnella, mutta autotunetettu laulu kuulosti mauttomalta. Kun tähän lisättiin pitkät, Westin varassa olleet rauhalliset osuudet, menetin mielenkiintoni.

Onneksi en lähtenyt kotiin, vaan menin viimeiseksi tunniksi Takapihalle. Siellä illan päätti We Love Helsingin tanssit, joita on järjestetty Flowssa kahdesti aiemmin. Vanhat ja hieman tuoreemmatkin käännösiskelmät saattavat kuulostaa oudolta konseptilta festareille, mutta idea toimii. Rento, välitön fiilis oli aivan toista kuin päälavan massiivisessa show:ssa. Loppuyllätyksenä kuultiin vielä Ruudolfin ja Karri Koiran livenä vetämä, kesähitiksikin mainostettu Mammat riivaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s