Klubeja ja festareita Helsingissä

Tänään hyvän musiikin ystävilläTM on vaikea valinta, sillä Helsingissä riittää paikkoja minne mennä. Oranssi-klubilla soittaa rokkia mm. Trouble hounds, jonka livekunnon olen käynyt muutamaan otteeseen tarkastamassa. Hyvä bändi, jonka levyä odottelen innolla.

Vanhalla on puolestaan Suunta-festarit, jossa esiintyvät mm. Ural 13 diktators ja Shamaniacs sekä dj:t Mekaanikko, Alkemist ja Indigo.

Semifinalissa alkaa kaksipäiväinen Bustin loose! -festivaali, tänään lauteilla ovat Ritarikunta, Zarkus Poussa ja Roots Cultivation. Huomenna samassa paikassa soittavat Plutonium 74, Puppa J & Tasottavat sekä Rudy Rääväsuu.

Berliinin Love parade peruttu

Jo viidentoista vuoden ajan järjestetty Berliinin Love parade on jouduttu tänä vuonna perumaan rahoitusvaikeuksien takia. Pienestä mielenosoituksesta miljoonan ihmisen megatapahtumaksi kasvanut Love parade on levinnyt muualle maailmaan, joten täysin ilman paraateja ei tarvitse tänäkään vuonna olla.

Saksankielinen lehdistötiedote Love paraden peruuttamisesta

Stratovariuksen ympärillä pyörii edelleen

Stratovariuksen saippuaooppera sai uuden huiman käänteen: Tolkki joutui lataamoon masennuksen ja itsemurha-ajatusten vuoksi.

Hyvä että hoitoa saa ajoissa.

Ei toivoisi näin synkkää aikaa millekään bändille, huolimatta siitä, että välillä on sanan säilällä vähän viilleltykin täällä Stratovariusta. En Stratojen musiikista välitä lainkaan, mutta täytyy sanoa, että viimeiset kuukaudet ovat olleet mielenkiintoisia tapahtumia täynnä. Stratovarius on muuttunut Spinal Tapiksi ilman huumoria.

School of Rock

Siitä onkin jo tuokio, kun olen käynyt leffateatterissa katsomassa ihan rehellisen komedian. Rok-aiheinen School of Rock sai kunnian toimia tällaisena.

Tekijöille täytyy antaa tunnustus hienosta työstä, koska tämä leffa olisi ollut hyvin helppo pilata. Miettikääpä, tarinana ”epätavallisin metodein toimiva opettaja kasvattaa luokkaa ja antaa heille uuden innostuksen lukujärjestyksen ulkopuolelta”. Tällainen tarina on nähty tuhansia kertoja.

Pääosassa on karismaattisen opettajan lisäksi luokantäysi iik-iik-sööttejä muksuja. Ei paljon harharetkeä ohjaajalta ja käsikirjoittajalta vaadi, että tästä saisi E.T.-nyyhkyleffan. Muksut kuitenkin feidattiin taustalle ja annettiin Jack Blackille tilaa tehdä roolinsa kunnolla. Leffa eli ja kuoli Jack Blackin kautta – ja onneksi Black onnistui erinomaisesti roolissaan.

Muut leffateatteriin tulijat eivät välttämättä pitäneet pätkästä – jostain syystä muut leffakävijät olivat yllättävän isolta osalta melkein ala-asteikäisiä muksuja, jotka eivät välttämättä Highway to Hellejään tai Led Zeppelinejään olleet kuunnelleet. En ole varma, toimiko tuo leffa myös muilla tasoilla kuin oman rok-lapsuuden viettäneille.

Kyllä tämä neljän tähden elokuva on siinä missä eilen illalla televisiossakin näytetty osin samanhenkinen Almost Famous oli viiden tähden leffa.

Kemopetrol:Play for me

Kemopetrolin uusi levy jatkaa melko pitkälle samoilla linjoilla kuin kaksi edellistäkin. Aiemmilla levyillä Kalle Koiviston syntetisaattorit ja Laura Närhen suloinen laulu muodostivat bändin ominaissoundin. Tällä levyllä muu bändi, Marko Soukka (kitara) ja Teemu Nordman (rummut), on aidommin mukana menossa.

Levyn alkupuoli on varmaa tavaraa. Sävellykset ovat toimivia ja lähes jokainen biiseistä voisi olla sinkkulohkaisu. Eniten aikaisemmasta materiaalista eroavat akustisiksi sovitetut Floater ja Two. Aggressiivinen Fireworks tuo mieleen ensimmäisen levyn Disbelief-biisin hekumallisen loppuosan.

Levyn päätösraita Undying love on kaunista kuunneltavaa. Siinä bändi onnistuu tunnelmoinnissaan upeasti, kuulostaen ranskalaiskaksikko Airilta.

Uuden basistin Lauri Hämäläisen kädenjälki ei vielä tällä levyllä näy, joten bändi pitänee käydä tarkastamassa myös livenä kevään aikana.