Kuukausi: joulukuu 2008

Provinssirock-keikkoja YLE Teemalla

YLE Teema lähettää jouluaattona neljä tuntia keikkataltiointeja tämän vuoden Provinssirockista. Tarjolla on mm. The Dø, Von Hertzen Brothers, Stam1na, Asa & Jätkäjätkät sekä Pepe Deluxé.

29.12. samalla kanavalla on luvassa Ismo Alanko Teholla -live sekä CMX:ää dokumentin ja tv-studioliven muodossa.

Roklintu 4 vuotta sitten: Mr. Bungle lopettaa

Roklinnun retrotempaus kääntää tällä kertaa kelloja tasan neljä vuotta taaksepäin. Silloin sanailtiin näin:

Mike Pattonin mukaan Mr. Bungle lopettaa, kun henkilökemiat eivät skulaa. Eipä sitä uutta materiaalia ollutkaan tullut sitten vuoden 1999.

Hajoamisesta puhuttaessa Patton syyttää yhtä kateellista, epävarmaa ja muutenkin ikävää jäsentä bändissä. Fantomasissa soittaa (edelleen) basisti Trevor Dunn, joten vaikuttaa vähän siltä, että myös aktiivisen Trey Spruancen suuntaan Pattonin syyttävä sormi osoittaa.

Häkellyttävää, että tämä hajoamistieto pysyi pari viikkoa meikäläiseltä tietymättömissä – suuri massa ei koskaan innostunut Bunglesta, mutta pinnan alla kovia faneja oli lukemattomia.

Bungleen keskittymisen sijaan Patton pistää ulos eri projektiensa uusia levyjä. 2005 pitäisi ilmestyä uusi sekä Tomahawkilta, Fantomasilta, General Patton vs. the X-ecutionersilta ja Peeping Tomilta. Tämän lisäksi Patton pyörittää edelleen vanhaa kunnon Ipecac Recordings -levy-yhtiötään. Duunia riittää, näemmä.

Morrissey Suomeen kesäkuussa

Morrissey julkaisee helmikuun puolivälissä uuden albuminsa Years of Refusal. Sen kunniaksi hän tekee pitkän kiertueen, joka kurottautuu myös pohjoiseen Eurooppaan.

Denmark:
June 15 Odense – Rytmeposten
June 17 Copenhagen – KB Hallen
Sweden:
June 18 Borås – Åhaga
June 22 Gothenburg – Scandinavium
June 24 Stockholm – Hovet
Norway:
June 20 Oslo – Sentrum Scene
Finland:
June 26 Tampere – Arena
June 28 Helsinki – Cable Factory
Russia:
June 29 St. Petersburg – Manezh
July 1 Moscow – B1 Maximum club

(Päivämäärät nyysitty Morrissey-solo.comista)

Egotrippi Tavastialla 13.12.

Egotrippi on sen verran rutinoitunut ja takuuvarma yhtye että sen keikoista on välillä vaikea löytää uutta sanottavaa. Lauantai-ilta Tavastialla tarjosi kuitenkin muutaman mainitsemisen arvoisen yllätyksen.

Yllätys ei ollut se että kiertueensa päättävä yhtye soitti pitkän setin, mutta 24 kappaletta jo ennen encoreita on paljon. Materiaali on kuitenkin niin hyvää ja tasalaatuista että pitkästymään ei ehtinyt. Uudet kappaleet ovat yleisotteeltaan rauhallisempia kuin monet vanhat ja varmat keikkabiisit, mutta ne soivat silti setissä tasavahvoina.

Yllätykset koettiin ensimmäisessä encoressa, johon bändi tuli yllään (mm. Soundin kannesta tutut) vihreät Superego-verkkarit. Tyylikästä vai ei, päättäkää itse. Soitetut kappaleet olivat tietysti samannimiseltä levyltä. Hienoin hetki oli mahtavasti rokannut Teinikuningatar, kappale jota en muista ennen livenä kuulleeni.

Kakkosencore käynnistyi pirteällä Moulaa! -biisillä, sitten hissuteltiin Posteljoonin tahtiin ja keikka päättyi tietysti Gloriaan. Kappaleesta on tullut niin standardi päätöskappale, että kun joku yleisöstä intoutui pyytämään sitä varsinaisen setin aikana niin vastaus oli:”Gloria jo nyt? Joko te haluatte kotiin?!”.

Setti:
Maailmanloppua odotellessa, Kaikenlaista harmia, Häälaulu, Ajatus, Iloinen aina, Tällaisena iltana, Tänään ei kukaan vastaa, Pois minusta paha henki, Kuules Aino, Hyvästi naiset, Mies räjähtää, Ei se tästä, Asunto 35, Polkupyörälaulu, Älä koskaan ikinä, Koivuniemen herra, Käytettyä ilmaa, Lennokki, Kauppatori, Mustat varjot, Varovasti nyt, Asfaltin pinta, Matkustaja, Nämä ajat eivät ole meitä varten

Encore 1:
Se on tosi jees, Teinikuningatar, Unihiekkaa

Encore 2:
Moulaa!, Posteljooni, Gloria

Vuoden huonoin esitys

Äänestän Scott Weilandin taannoista Jimmy Kimmel -esiintymistä vuoden huonoimmaksi vedoksi. Siis voi hemmetti, että on miehellä inspiraatio vähissä. Biisimateriaali on suoraan sanoen surkeaa. Esiintymisestä en keksi mitään hyvää sanottavaa.

Jos kyseessä ei olisi ”rocklegenda”, tällaisella ummehtuneella vedätyksellä ei olisi mitään asiaa yhtään millekään lavalle. Vaikkapa Idols-kilpailussa ovat kaikki top 5:een päässeet esiintyjät kiinnostavampia, ja erityisesti parempia laulajia, kuin Weiland nykyään.

Roklintu 6 vuotta sitten: CD-levyjen kopiosuojauksesta

Jos Hesarikin saa retroilla 50 vuotta sitten -palstallaan, kai Roklintukin?

Päivälleen 6 vuotta sitten Roklinnussa käsiteltiin tällaista aihetta:

Tämänhetkinen CD-levyjen kopiosuojauksesta yltyvä keskustelu on hieman hämmentävää. Toisaalta en oikein sulata ajatusta siitä, että kuluttajat saisivat vähempiarvoisen tuotteen normaalihintaisen hinnalla. Varsinkin Ipodin tai muun vastaavan MP3-jukeboksin omistajia moinen toiminta luulisi harmittavan kovaa, puhumattakaan niitä, joiden auto-CD-soitin ei soita suojattuja levyjä lainkaan.

Toisaalta olen vähän huolestunut siitä, että koko suojauskeskustelu käännetään keskusteluksi siitä, kun joidenkin mielestä kaikki musiikki pitäisi saada kopioida ilmaiseksi mistä tahansa miten vain eikä kukaan muka menettäisi mitään, jolloin kaikki ei-harrastelijamainen musiikki kuolisi.

Yhtäältä olen myös huolissani siitä, että artistit raivoissaan (joskin oikeutetusti raivoissaan) alkavat suhtautua faneihinsa kuin vihollisiin. Tässä keskusteluketjussa jonkin vähämielisen journalistin vuoto poltti pahasti bändin päreet (oikeutetusti), mutta kun sitä raivoa ruvetaan purkamaan faneihin, jotka ovat ilmoittaneet ostavansa levyn välittömästi sen tultua kauppaan ja menevänsä vielä keikallekin (ks. sivu 3), ollaan heikoilla jäillä. Have the fans unleashed the fucking fury, kysyisi Yngwie Malmsteen.

Roklintu 5 vuotta sitten: Mitamitamita?

Roklintu on pyörinyt jo reippaat kuusi vuotta. Vilkaistaanpa arkistoihin.

Tältä näytti Roklintu 13.12.2003:

Nyt-liitteen mukaan Pizza Enrico on myynyt PLATINALEVYYN oikeuttavan määrän. Mikä helvetti tätä kansaa vaivaa?

Platinalevyyn tarvitaan Suomessa 30000 kappaleen myynti. Tänä vuonna ÄKT:n mukaan platinaa ovat myyneet vain Anssi Kela, Apulanta, Don Johnson Big Band, Pahat Pojat soundtrack, Suomirokkia 8, HIM, Rasmus ja Yö. Syyskuuhun päättyvien tilastojen ulkopuolelta ainakin Smurffit ja Pikku G (ainoa sadantonnin rikkoja) ovat myyneet myös platinaa. Ulkomaisista ei yksikään ole myynyt platinaa.

Suhteutetaan vähän: Pizza Enrico on vilauksessa myynyt enemmän kuin yksikään CMX:n levy, enemmän kuin mitkä tahansa kaksi YUP:n levyä yhteenlaskettuna, enemmän kuin yksikään Ismo Alangon soololevy (tai Ismo Alanko Säätiön levy), enemmän kuin mikään Zen Cafén levy, poislukien megamenestys Helvetisti järkeä – josta Enrico pyyhältänee muutaman viikon sisällä ohi.

Mita tama maa oikein sanoa? Onko kevytmielinen rasismi ja vieraanpelko se, joka tähän kansaan puree? Olenko todellakin vain omissa maailmoissani elävä rock-elitisti, joka ei ymmärrä, miksi ihmiset ostavat Jope Ruonansuuta (uusinta levyä lukuunottamatta 6 platinalevyä ja 2 kultalevyä) ja Pizza Enricoa? Ehkä todellakin olen väärässä ja kansan syvät rivit oikeassa. Ehkä en ole se treffi-ilmoituksissa mainittu ”huumorintajuinen”, jonka mielestä Jope Ruonansuu on hauskempi kuin Bill Hicks, George Carlin ja Eddie Izzard yhteensä.

Hyvänä uutisena: Pizza Enricoa epäillään plagioinnista. Mita sina sanoa väitetään olevan plagiaatti Ricky Martinin Jaleosta. Tammikuussa kuullaan Teoston kuusihenkisen toimikunnan päätös.

Huonompana uutisena: Paha vaikuttaa saavan palkkansa korkojen kanssa. Nyt-liitteen mukaan myös eräs TV-tuotantoyhtiö on tekemässä Pizza Enrico -hahmoon perustuvaa Mita sina sanoa -show’ta.

täydennys jälkeenpäin: Myös sielunveli Ilkka jatkaa samasta teemasta.