Suomalaiset Metallimessut

FME on sitten nähty ja koettu. Tilaisuus oli järjestetty erittäin hyvin ja kuulemani mukaan suuri osa näytteilleasettajista ja ulkomaanvieraista tulevat ensi vuonnakin, jos tilaisuus järjestetään.

Yleisölle tilaisuudessa selkeästi suurinta huvia olivat tietenkin keikat, sekä muusikoiden pitämät klinikat, joista itsekin katsoin muutaman. Messujen yhdeksi kohokohdaksi allekirjoittaneelle nousikin Lauri Porran bassoklinikka (samassa Kalle Torniaisen rumpuklinikan kanssa), jonka aikana mies muun muossa soitti Sibeliuksen Finlandiasta oman versionsa. Bassolla. Käyttäen suurimmaksi osaksi huiluääniä. Uskomatonta. Porran Orgaaninen soittaminen teki lähtemättömän vaikutuksen.

Tilaisuudessa oli medioiden, muusikoiden ja julkaisijoiden tarpeita varten ns. Meet & Greet tilaisuus, jossa he siis pääsevät tapaamaan ja keskustelemaan toistensa kanssa epävirallisissa merkeissä. Käsittääkseni tilaisuus oli suuri hitti ja josta kaikki asianomaiset kuulemma nauttivat. Tilaisuuden luonteesta johtuen ei tälläisellä normaalilla rivijournolla ollut sinne mitään asiaa, vaikka ovimiehen tuntevana olisin varmasti saanut itseni sisään luimittua.

Yksi suosituimmista oheistapahtumista oli myös Hevikaraoke, jos on ilmeisesti tullut iso villitys helsinkiläisen metallikansan suosimassa Corner Ravintolassa. Myös messuilla mikki oli kovassa käytössä eikä karaoketilaa nähty tyhjänä montaakaan kertaa.

Allekirjoittanut ei katsonut messujen aikana kuin muutamaa yhtyettä, joista puolet soittivat aivan liian lujaa, joten en aio edes yrittää kirjoittaa arvioita keikoista. Uusina yllättäjinä pitää kuitenkin mainita Callisto, jonka maaninen soitanta toi mieleeni hieman Swallow The Sun:in sekä Sakara Records:in tiskillä kuuntelemani Stam1na. Iso kiitos Sakaran puuhamiehelle Tuomolle, joka maanitteli minut kuuntelemaan ko. levyä tarjoamalla lahjoja t-paidan muodossa. Kaikkea hyvää Sakaralle jatkossakin!

Kaikenkaikkiaan messut olivat mielyttävä kokemus, jossa alan ihmiset saivat mahdollisuuden tavata toisiaan mukavassa ympäristössä ja yleisö pääsi helpommin kiinni yhtyeisiin ja niiden edustajiin. Laaja valikoima myynti ja esittelytiskejä takasivat myös meille ihmettelijöille tunneiksi tutkittavaa ja tarkasteltavaa. Erittäin positiivinen kokemus, jonka toivon uusiutuvan seuraavanakin vuonna, toivottavasti hieman laajemmissa merkeissä. Ainoana mainitsemisen arvoisena negatiivisena puolena, oli megalomaaninen miksaaja, jonka käsitys sopivasta volyymitasosta perustui ajatukselle ”vähän lujempaa kun edellinen bändi”.

Katso fme.fi sivut.

Soilwork:Stabbing the drama -single

Naapurimaasta kajahtaa jälleen. Soilwork ennakoi tulevaa Stabbing the drama -levyään julkaisemalla samannimisen sinkun. Tämän perusteella bändi on säilyttänyt tiukan perusilmeensä ja samalla päivittänyt soundeja hieman raskaampaan suuntaan (mikäli se tällaisella bändillä enää on edes mahdollista). Asiaa korostaa ehkä myös se, että syntetisaattorit loistavat poissaolollaan.

Biisi itsessään ei yllä ihan bändin parhaimmistoon. Kertosäe tuo jopa mieleen Linkin parkin, mikä ei kuitenkaan varsinaisesti huononna biisiä. Kelpo avaus tämä on kuitenkin, odottelen levyä mielenkiinnolla.

Strokesilta uusi levy hyvässä vaiheessa

The Strokes hehkuttelee maililistallaan, että uudelta levyltä on jo viisi biisiä purkissa. Lupaavat levyä tälle vuodelle.

Nyt tuntuu olevan hollilla hyvin moni loistavan bändin levy, kun viime vuosi taasen pihdattiin. Tulee kaikilta Pattonin kolmelta pääprojektilta levy (Tomahawk, Fantomas & Peeping Tom + kaksi muuta Patton-levyä), Strokesia, Beckiä, Eelsiä tuplana, nine inch nailsia, YUP:tä, CMX:ää ja Mars Voltaa.

No, mitä viime vuonna tuli? Eipä juuri mitään.

Beckiltä uutta, säröä luvassa

Maaliskuun 29. päivänä Beck julkaisee uuden albumin Guero.

Kertovat, että materiaali olisi vuotanut jo nettiinkin, muttei lopullisena versiona. Ennakkotietojen perusteella levy kuulostaa perinteiseltä Beckiltä (=Odelay), mikä ei ole ihme, jos Dust Brothers on ollut tuottamassa.

Kevät tuntuu olevan Eelsiltä kuulostaville muusikoille kulta-aikaa. Osaisiko kukaan antaa nimeä sille tyylille, jota Eels, Beck ja kotimainen Lodger edustavat?

Myydyimmät levyt 2004

Vuoden 2004 levymyyntilastot on julkaistu. Kotimaisissa levyissä Nightwishin Once vei potin 86718 levyllä ja jätti taakseen Eppu Normaalin (77607). Hieman yllätyin siitä, että Popstars-bändi Ind-X myi kahdeksanteen sijaan oikeuttavan määrän. Olin lukevinani rivien välistä, että sen albumin myyntiin oltaisiin oltu hieman pettyneitä.

Ulkomaisten levyjen puolella Robbie Williamsin kokoelma myi eniten, 40367 kappaletta. Kuusi suomalaista levyä myi enemmän. Kyllä kotimaista näemmä suositaan edelleenkin.

Eels palaa tupla-albumilla

Eels paukauttaa tiskiin huhtikuun 24. päivä 33 biisin tupla-albumin otsikolla Blinking Lights And Other Revelations. Yksi näistä 33 raidasta on tehty yhteistyössä Tom Waitsin kanssa.

Tupla-albumi? Kyä! Mammuttitauti on hyväksi Eelsin kaltaiselle bändille. Jos vielä ilmoittavat, että se on teema-albumi, menen pähkinöiksi.Tom Waitsia myöten kaikki underground-suosikin ainekset ovat keitoksessa.

Stratovarius palaa yhteen

Stratovariuksen perinteinen kokoonpano (Timo Tolkki, Timo Kotipelto, Jörg Michael, Jari Kainulainen ja Jens Johansson) palaa yhteen.

Silläkin uhalla, että katsotaan mauttomaksi, avaan foorumin spekuloinneille: mikä Kauniit ja Rohkeat -käänne seuraavaksi tässä hevisaippuaoopperassa tapahtuu?