Kuukausi: syyskuu 2006

Rok-Video: Husky Rescue – New Light of Tomorrow

Suomalaisista musiikkivideoista puhuttaessa on vaikeaa, ellei lähes mahdotonta, ohittaa vuoden 2005 Muuvi-voittajaa, Pete Riskin ohjaamaa Husky Rescuen New Light of Tomorrow-videota. Hauraan kaunis kappale ja sitä loistavasti tukeva video nostavat tarinapohjaisen kotimaisen musiikkivideon aivan uudelle tasolle. Kertakaikkiaan ihastuttava kokonaisuus.
Jatka lukemista ”Rok-Video: Husky Rescue – New Light of Tomorrow” →

Rok-Video: 22-Pistepirkko – Birdy

Kun tarkastellaan suomirockin – tai Suomessa tehdyn rockin – musiikkivideoita historian hämäristä, yksi nousee aina esille. Se on 22-Pistepirkon Birdy, ohjaajana Mika Taanila. Eikä ole ihme että nousee, koska se on yksi parhaista. Taanilan käden- ja kameranjälkeä voi ihastella useassa muussakin Pirkkojen videossa, sekä Kauko Röyhkän vanhemmassa tuotannossa.
Jatka lukemista ”Rok-Video: 22-Pistepirkko – Birdy” →

Rok-Video: Velcra – Memory Loss

Niin ikään Oulun musiikkivideofestivaaleilla Teinipumpeli-palkinnon 2006 voittanut video. Pahoittelen kuvan heikkoa laatua, parempaa en kovalla etsimiselläkään löytänyt.

Magyar Possen Whirlpool of Terror and Tension video voitti sekä Kultapumpelin että Kansanpumpeli palkinnot, mutta en löytänyt videota verkosta, joten se postataan kun ja jos se ilmestyy jonnekin.
Jatka lukemista ”Rok-Video: Velcra – Memory Loss” →

Rok-Video: Stam1na – Likainen parketti

Aloitamme pikkuhiljaa Roklinnussa videoiden julkaisemisen, ideana on nostaa framille hyviä ja laadukkaita videoita, eikä suinkaan lisätä niitä niin nopeasti kuin ehdimme. Aloitetaan touhu pikkuhiljaa ja katsellaan millaista palautetta aiheesta tulee, jatkosta päätetään sitten kun jaksetaan.

Ensimmäisenä saa toimia Stam1nan uusin video kappaleesta Likainen parketti.
Jatka lukemista ”Rok-Video: Stam1na – Likainen parketti” →

Sakara Records lähtee kiertueelle

Sakara Records -levy-yhtiön bändit Mokoma, Stam1na ja Rytmihäiriö tekevät seitsemän keikan mittaisen kiertueen marraskuussa.

Kiertueen erikoisuutena on, että jokaisella keikalla tehdään kolmen livebiisin sinkkulevy. Tällainen levy lähetetään kaikille, jotka ostivat keikalle ennakkolipun menolippu.fi-palvelusta.

Keikkapäivämäärät:

1.11. Helsinki, Nosturi -S-/K-18
2.11. Jyväskylä, Lutakko -S-/K-18
3.11. Seinäjoki, Rytmikorjaamo -S-/K-18
8.11. Lahti, Sibelius-talon Puusepän sali -S-/K-18
9.11. Kuopio, Työnkulma -S-/K-18
10.11. Oulu, Club Teatria -S-/K-18
11.11. Rovaniemi, Cafe Tivoli -K-18-

Taunon Systeemi

Huumorimusiikista iso osa on hirveää kuraa. Joskus palaset kuitenkin loksahtavat kohdalleen.

System of a Down jo alkuperäisenä versiona paikoin huumoria, mutta jos se käännetään suomeksi ja esittäjänä on Taunon Systeemi, Sad Statue onkin Säälittävä Laituri, niin ainakin meikäläisen huumorintajuun se osuu sopivaan kohtaan. Lienen jäänyt jälkeen tai sitten se on oikeastikin hauskaa. Toisaalta, onhan minusta Eläkeläisetkin hauska.

Kyyniset kommentit voi laittaa tuohon kommenttilootaan.

Herrat ja naiset, esittelen teille: Taunon Systeemi.

Adam Yauch: Awesome; I fuckin’ shot that!

Beastie Boysin konserttitaltiointi New Yorkin Madison Square Gardenista vuodelta 2004 on musiikillisesti ehtaa tavaraa. Visuaalisesti se on kuitenkin tehty eri lähtökohdista kuin normaali keikkatallenne. 50 fanille on annettu käyttöön Hi8 -kamerat ainoana ohjeenaan että kameroilla pitää kuvata koko ajan. Tulos on mielenkiintoinen.

Leikkaajan lähtötilanne ei ole ollut kovin ruusuinen. Puolentoista tunnin keikasta on kuvamateriaalia 75 tuntia. Kuva tärisee, on paikoin suttuista ja kuvakulmat ovat milloin mitäkin. Silti materiaalista on saatu pääosin toimiva kuvavirta. Kuvaava kamera vaihtuu keskimäärin sekunnin-parin välein, mutta tuloksena ei ole samanlaista ahdistuksen tunnetta kuin nykypäivän hektisissä musiikkivideoissa. Musiikki pitää homman kasassa.

Keikka alkaa DJ Mix Master Miken kanssa vedettävillä biiseillä. Hän yhdistää tuttuihin kappaleisiin onnistuneesti uusia pohjia. Beastie Boys -kolmikko pitää yllä tiukkaa menoa, eikä biisien välillä hengähdetä liikaa. Check Your Head ja Ill Communication -levyjen groovaavammat biisit vedetään kuusihenkisenä bändinä oikeilla soittimilla. Toimii.

Kuvaus ei toimi aivan jokaisen biisin kohdalla. Elokuvassa on kokeiltu kaikkia mahdollisia kuvanmuokkaustoimintoja: on mustavalkoista kuvaa, pehmennettyä kuvaa, ääriviivoiltaan korostettua kuvaa jne. Pääosin mennään eteenpäin tyylikkäästi, mutta kaikille tyylikeinoille ei riitä perusteita. Paras oivallus on ollut heijastaa lavan taustalla oleviin videoruutuihin negatiivista kuvaa, jolloin lopullista kuvaa voi vaihtaa edestakaisin negatiivista positiiviksi. Tällöin joko lavan aidot tapahtumat tai videoruutujen tapahtumat näkyvät oikein. Hieno efekti.

Elokuva antaa aidon kuvan siitä, mitä yleisön joukossa tapahtuu keikan aikana. Hyvällä leikkauksella saadaan näytettyä pieniä tarinoita yksittäisten katsojien näkökulmasta. Leikkauksella on aikaansaatu myös osuvaa huumoria. Kun eräs kuvaaja päättää käydä vessassa, se näytetään tietysti katsojalle. Yleisön joukosta on bongattu muutamia julkkiksiakin. Itsekseen biisien tahtiin räppäävä Ben Stiller on hauska näky.

Elokuvasta on vielä jäljellä useita näytöksiä Helsingin Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla.