Kuukausi: maaliskuu 2004

Hirviöitä, heviä ja lateksia

Hirviömetallia soittava Lordi esiintyy tämän vuoden Sauna Open Air festivaalin jatkobileissä Tampereen Pakkahuoneella, menossa mukana Tarot ja muutama muu bändi. Itse festivaaleilla soittamaan on varmistunut jo sellaisia nimiä kuten Nightwish, Children Of Bodom ja Diablo.

Lordi on myös valmis uuden levynsä julkaisuun huhtikuun 14. päivänä ja se tulee näillä näkymin kantamaan nimeä The Monsterican Dream. Uutukaisen on tuottanu suomalaisen raskaanmusiikin luottonimi Hiili Hiilesmaa ja koostuu seuraavan nimisistä kappaleista:

01. Theatrical Trailer
02. Bring It On (The Raging Hounds Return)
03. Blood Red Sandman
04. My Heaven Is Your Hell
05. Pet the Destroyer
06. Children of the Night
07. Wake the Snake
08. Shotgun Divorce
09. Forsaken Fashion Dolls
10. Haunted Town
11. Fire In The Hole
12. Magistra Nocte
13. Kalmageddon

Levystä julkaistaan saamiemme tietojen mukaan kaksi versiota, joista toinen on ns. tavallinen ja toinen sisältää bonus DVD:n, jolla on muun muossa lyhytelokuva ”Lordi’s The Kin”. Molemmissa versioissa itse CD:llä on myös video kappaleesta ”Blood Red Sandman”. Albumin DVD versio tulee ilmeisesti olemaan K18 materiaalia, joten perheen pienimmillä on levykaupassa tuon version kanssa ongelmia.
Ensimmäisen singlen, ”My Heaven Is Your Hell”, pitäis olla kaupoissa näinä päivinä, virallisen julkaisupäivämäärän ollessa 31. kuluvaa kuuta.

Blabbermouth.Net

Tieto lisää Tuskaa

Vuoden 2004 Tuska Festivaali alkaa olla kasassa, noin pääpiirteittäin nyt ainakin. Festarin sisältö tulee varmasti muuttamaan muotoaan vielä moneen kertaan, mutten usko noiden muutosten olevan kovinkaan radikaaleja.

Isoimmaksi yllätykseksi nostaisin ikämiessarjassa painivan Dio:n, muita mukavia on ruotsin metallisuuruudet In Flames, Soilwork sekä jo kerran aiemmin Tuskassa soitelleen Dark Tranquillity:n. Henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteita on ainakin saksalainen Dew-Scented, jonka maukas mutta hieman ”Slayer-kloonattu” soitanta on ainakin levyllä herättänyt mielenkiinnon.
Suomalaisista nyt ainakin kotimaisen Doom/Death metallin suuri lupaus, Swallow The Sun, on pakko mennä ihmettelemään. Lisää isohkoja bändijulkistuksia nähdään lähiaikoina, näillä näkymin pelkkinä huhuina liikkuvat jutut on syytä jättää huomiotta.

Totuttuun tapaan myös festarin ympärillä pyöriviä Tuska klubeja on vähän joka sormelle, joten ainakaan meille raskaamman maun omaaville asian harrastajille ei tule elävästä musiikista olemaan tuolla viikolla puutetta.

Lisää festari-infoa kannattaa etsiä osoitteesta Festarit.fi.

Uusi roklintu

Kuten nopeimmat huomasivat, Jukka-nimisten roklintulaisten määrä on tuplaantunut. Jukka saattaa olla osalle porukasta tuttu myös Imperiumi.net:in riveistä, joten nyt meillä on varsinainen metalliekspertti porukassa mukana.

Pornokauppiaan poikakin myy kultaa Euroopassa ja Amerikassa

Otsikko viittaa Happoradioon ja HIMiin. Tällä kertaa HIMiltä kuuluu lupaavia uutisia – Ameriikan kiertue on loppuunmyyty jo kauan etukäteen, toisissa paikoissa jopa minuuteissa loppuun.

Tosin on mainittava, että aika pienissä paikoissa soittavat, kapasiteetti on 600-2000 vierailijaa. Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikkapa Tavastian ja Nosturin, jossa molemmissa on kapasiteetti tuhannen paikan paikkeilla. Ei edes suurimmat 2000 katsojan paikat ole MTV-nostetta (ja Bam Margera -nostetta) saaneelle bändille kovin paljon.

Vaikuttaa tietoiselta tempulta soittaa pienissä mestoissa – on vain pieni taloudellinen riski, ja yleisö jää vielä nälkäiseksi. Lisäksi – saadaan positiivisia uutisia. ”Kiertue myytiin loppuun minuuteissa”. Tässä pedataan hyvin paikkaa seuraavalle kiertueelle ja seuraavalle levylle.

Ville Valo on ainakin Suomen lehdistössä rakentanut julkisuuskuvaansa älykkäästi ja petrannut alkuaikojen julkisuuskuvasta. Jos jenkkilän päässäkin menee läpi ”the rockstar next door” -imago, voi olla menestyksen portit auki.

Kyllä, olen sitä mieltä, että HIMin menestys tai menestymättömyys tästä eteenpäin riippuu vahvasti julkisuuskuvan hallinnasta ja muusta markkinoinnista. Elleivät seuraavat levyt ole ihan mielettömiä tai aivan totaalisia floppeja, markkinointi on se ehdottomasti tärkein tekijä. Onnea matkaan Vesteriselle ja porukalle.

Vaikken HIMin musiikista suuremmin – tai edes pienemmin – innostukaan, on mukava kuulla suomalaisbändien saavan jalkaa oven rakoon maailmalla. Se kun tasoittaa tietä seuraaville.

Ismo Alanko Säätiö: Elävää musiikkia

Oli näemmä aika jälleen livelevylle Ismollakin. Kieltämättä nyt on hyvä aika, roklinnussakin hehkutettiin moneen otteeseen viimevuotista keikkakuntoa.

Jossain määrin tuo kova kunto välittyy levyllekin, mutta jotain jää puuttumaan. Biisivalikoima on hyvä ja soitto kulkee, mutta jotain muovista tässä nyt on. Booklet kertoo, että setti on kasattu useasta keikasta. Lisäksi ainakin näkemiini keikkoihin verrattuna tämä on selkeästi lyhyempi veto. Ainakin allekirjoittaneelle on aina maistunut paremmin yksi-kokonainen-keikka -tyyliset livet kuin pala-sieltä-pala-täältä -livet.

En ole niin puristi, että ajattelisin, ettei levylle menevään versioon saisi koskea. On täysin ok leikata ylimääräiset välispiikit ja pahimmat odottelut pois. Välispiikit alkavat sylettää keskimäärin neljännellä kuuntelemalla, pitivät ne mitä tahansa sisällään.

Leikkaa-liimaa-tyyliset kokoelmat eri paikoista kuitenkin kadottavat jotain siitä magiasta, mikä yksittäisellä keikalla on. Voi olla, että tämä on vain minun korvieni välissä, mutta en usko olevani yksin.

Ostamisen arvoinen platta silti. Levyntäysi hyvin soittavan bändin hyviä biisejä, yksinkertaista.

Giant Robot Tavastialla

Stupidon 15-vuotissynttäreiden yhteydessä otin asiakseni pölähtää hetken mielijohteesta katsomaan Giant Robotin keikkaa, kun ei ole hetkeen nähnyt.

Meno jatkuu samankaltaisena edelleen. Edellisen levyn melankolisesta tunnelmasta on siirrytty vain hieman velmumpaan tunnelmaan uudessa materiaalissa. Ainoastaan Dire Straits kuultiin ensimmäiseltä levyltä, eikä toisellakaan levyllä paljon viipyilty. Uuteen materiaaliinhan keikka painottui. Kuultiin mm. Best Match ja sinkun kakkospuoli Breaking My Bones.

Painotuoreena ulos tuutista oli tullut myös myyntiin Public = Shopping -sinkku, joka on hienoa tavaraa. Kohtuullisen pienieleistä meininkiä vocoderilla (taas!) höystettynä, kulutuskriittistä (tai luultavimmin vain oikeasti kulutusvirnuilevaa) sanomaa ja sitä, mihin Best Match -sinkku jätti.

Levy ulos ja vähän äkkiä, vaikuttaa taas odottamisen arvoiselta.

Plutonium 74

Roklinnun virallinen suositus: Tutustukaa Plutonium 74:ään. Reggaeta ja sähköistä musiikkia sisälleen nielaissut alkuaikojen YUP voisi kuulostaa tältä. Etenkin näytteenä saatavilla oleva Ruisleipää ja lakipykäliä vakuuttaa. Eipä tosin paljon jäänyt perään Radio Helsingistä ensin kuulemani Radio menee ylös.

Koko levyn kahteen kertaan läpi sahanneena voisin sanoa, että jahka tämä hioutuu tiukemmaksi paketiksi, seuraava levy tulee olemaan ässäkamaa. Käykää shoppaamassa ykköslevy jo nyt, niin olette edellä.

Stratovarius ei ole hyvässä kuosissa

Täydennetään: Alla mainittua puukotusta edelsi keikka, joka ei ollut välttämättä yhtyeen uran mallikkain. Tolkki poistui lavalta ensimmäisen biisin jälkeen. Palasi takaisin kuitenkin. Sen jälkeen alkoi tintata vodkaa urakalla.

Eriskummallisena tapauksena mainittakoon, että Jens Johansson päätti yllättää Tolkin kusemalla hänen päälleen kesken biisin.

Aiemmin taannoin Tolkki löysi Kabbalahin ja jopa Stratovariuksen webmasterkin ihmetteli, mistä on kysymys.

Koska kyseessä on niin käsittämätön tapaus, Stratovariuksen foorumilla mietitään kuvamateriaalin pohjalta, olisiko kyseessä jopa feikkitapaus. Kuvat näyttävät kieltämättä erikoisilta – ottaen huomioon, että ne on otettu lääkärin käsittelyn jälkeen. Toisaalta, mitäpä minä ensiavusta ymmärrän.

Meni mikä tahansa bändi kuinka Spinal Tapiksi tahansa, en ymmärrä väkivaltaa.