35 vuotta sitten Frank Zappa kävi soittamassa Kulttuuritalolla. Nyt Dweezil Zappan Zappa Plays Zappa -kiertue palaa samoihin tunnelmiin.

Zappa Plays Zappa on samalla formaatilla tehty kuin menneen ajan Zappa-keikat: Frankin biisit, Zappa kitaraan ja vaihtuva kasti poikkeuksellisen kovia muusikoita lavalle.

Soundillisesti bändi ei ottanut irtiottoja, vaan koetti painaa hiilipaperikopioita vanhasta meiningistä. Aivan uunituore vokalisti Ben Thomas meni ihan täydestä Zappana ja myös Beefheartina. Scheila Gonzalez oli aivan timanttinen koskettimissa ja puhaltimissa, ja oli kaikkein positiivisin yllätys. Zappan kitarointi – eikä lainkaan sattumalta – kuulosti ja jopa näytti isäukon kitaroinnilta. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista, että Dweezilillä ei ole kovin oma tyylinsä tai soundinsa.

Perinteitä kunnioitettiin myös siinä, että tänään kuultiin ote Satumaa-tangosta, kuten 35 vuotta sittenkin.

Keikka kesti kymmentä minuuttia vaille kolme tuntia, mutta yleisö oli silti lopuksi aivan haltioissaan. Aivan loppuvaiheessa oli muutama liian pitkä jami, mutta muutoin keikassa ei ollut mitään turhaa. Onhan bändillä muutamia kymmeniä levyllisiä materiaalia, josta ammentaa.

Onhan se coverbändi, mutta paras ikinä näkemäni coverbändi täysin poikkeuksellisen materiaalin kimpussa.

Päivän trivia: Zappaa on viimeksi soitettu kokonaan alkuperäisellä kokoonpanolla Helsingissä Fantomasin keikalla 2005, kun Terry Bozzio veti yksin tänäänkin kuullun Black Page #1:n.