Trent Reznor & Atticus Ross: The Girl With The Dragon Tattoo

Trent Reznor paljasti eilen lehdistötilaisuudessa, että The Social Networkista tuttu kaksikko Reznor & Ross tekee myös seuraavaan David Fincherin leffaan soundtrackin. Loppuvuodesta julkaistaan The Girl With The Dragon Tattoo.

Muutakin olennaista kerrottiin:

Trent touched on the subject of The Fragile’s deluxe release which may include multi-tracks for all you remix artists. The Fragile’s re-release will be a 5.1 mix (blu-ray?).

HTDA apparently wont sound much like the EP

Trent said he’d be happy to work with Marilyn Manson again, ”We’ve had our differences, but I’m an adult now, I wear suits”.

Jarkko Martikainen ja Äänioikeus Semifinalissa

Martikainen yhtyeineen esitteli tulevan levynsä antia Semifinalissa. Toiveikas yleisö oli saapunut kuulemaan, mitä tulevalla Usko-levyllä on annettavaa.

Vastapainoksi aiemmille primitiivisille mies ja kitara -tekniikalla toimineille edellisten levyjen kiertueille tällä kertaa mukana on kokonainen bändi. Keulakuva itse oli jättänyt kitaran kotiin.

Keikka alkoi hieman vaisusti. Tämä tuskin oli ihan odottamatonta, koska uuden levyn seesteinen anti tuskin aukeaa ensimmäisellä kertaa järin hyvin. Ensimmäinen mielikuva on se, että Martikainen on tehnyt oman Hallanvaaransa, rauhallisen jousivetoisen levyn, jossa puhutaan isoin sanoin. Keikan keskivaiheilla meno alkoi parantua joko sen takia, että mukauduin rauhalliseen otteeseen tai siksi, että muutamalla hienolla hitillä saatiin minut hereille. Kärpäsistä härkiä -teemainen kappale otti kantaa Vapaa-ajattelijoiden liiton bussimainoskohuun. Ensimmäisellä kuulemiskerralla se tarttui parhaiten korvaan.

Kaikki tämä oli lupaavaa, mutta tiedä sitten. Olisiko pieneksi pettymykseksi jäänyt Toivo kuulostanut samalta ensimmäistä kertaa kuullessa? Olen varovaisen toiveikas.

Martikainen on aktivoitunut Facebookissakin, ja ensimmäiset rippeet faniyhteisöstä ovat jo kasassa.

Jarkko Martikainen ja Äänioikeus

Jane’s Addictionille uusi basisti TV On The Radiosta

Duff McKaganin bassottelukausi Jane’s Addictionissa ei kestänyt kauan, ja nyt vuorossa on TV On The Radion Dave Sitek.

Kesällä Jane’silta pitäisi tulla uusi levy. Odotan varovaisen optimistisena. Strays ei ollut niin huono kuin olisi voinut pelätä, mutta ei sillä ollut mitään jakoa kultakauden levyille. 2009 vuodetut Trent Reznorin tuottamat kaksi vanhan biisin uusintaäänitystä olivat erinomaisia. Ehkä parin vuoden hieromisella saadaan kunnollista biisimateriaalia aikaan.

Vuoden 2010 parhaat: levyt ja biisit

Vuosi 2010 on pulkassa, joten tässä tulevat vuoden parhaita levyjä ja biisejä tehneet artistit:

Vuoden 2010 parhaimmistoa

Vuoden parhaita elektronisia levyjä olivat Four Tetin There Is Love In You sekä Robynin Body Talk. Sattumaa tai ei, molemmat vierailivat ansiokkaasti myös Flow-festivaaleilla.

Rocklevyistä parasta menoa tarjosivat Taylor Hawkins & The Coattail Ridersin Red Light Fever sekä paljon uutta musiikkia vuoden aikana julkaissut Weezer Hurley-levyllään.

Suomalaisista pisteet menevät Palefacen Helsinki Shangri-La:lle sekä Ricky-Tick Big Bandin levylle. Maininnan ansaitsee myös Yonan Pilvet liikkuu, minä en. Kovasti kuhistu Villa Nahin kokopitkä odottelee vielä kaupan hyllyllä.

Yksittäisistä biiseistä mieleenpainuvimmat ovat Palefacen levyn nimibiisi, Scissor Sistersin huikean tunnelman omaava Invisible Light sekä Robynin Dancing On My Own, joka sopisi aivan hyvin jonkin rockbändin settilistaan.

Yllättävin nimi listalla on taitaa olla Tom Petty and The Heartbreakers, jonka levy Mojo tarjoilee Candy-hitin lisäksi monta Dire Straitsin suuntaan nojaavaa biisiä. Ja sehän kelpaa. Pitänee kaivaa vanhat vinyylit esiin, sekä Dire Straitsin että Pettyn.

Parhaimmistoa myös soittolistan muodossa.

Henry Rollinsin radio-ohjelman arkistot

Mainitsin toissapostauksessa Henry Rollinsin radio-ohjelman erikoisjakson, joka oli poikkeuksellisesti pantu verkkoon ladattavaksi. Ohjelman lopussa pyydettiin kirjoittamaan takaisin ja vinkkaamaan, että miten skulasi. Meilasin ja huikkasin, että olisi jeppis, että jos jaksot olisivat verkosta tulevaisuudessakin ladattavissa, kun tuo KCRW ei Suomeen kuulu.

Henry (tai Henryn nimissä haamukirjoittava) huikkasi, että kannattaa tsekata Rollins-Archive.com, josta löytyy kaikki jaksot. Tuo on sen verran epävirallinen, ettei siihen löydy linkkiä mistään Rollinsin sivuilta. Luultavasti Amerikassakaan ei ole ihan laillista levittää radio-ohjelmaa ilman sen kummempia lupia verkossa, joten Rollins ei voi virallisesti moista hyväksyä, mutta ei näytä pahakseen pistävän, päinvastoin.

Mitä kuuntelin joulunpyhinä ja välipäivinä?

Ala-asteella piti aina kirjoittaa essee siitä, mitä teki kesällä. Yleensä se oli jotain tylsää, koska kymmenvuotiailla ei ollut vapaata pääsyä esimerkiksi kaikkeen länsimaiseen rockmusiikkiin, liikennevälineisiin, eikä rockklubeihinkaan ollut asiaa. Nyttemmin on mahdollisuudet kaikkeen, ja silti istun sunnuntai-iltapäivänä sängyssä läppäri sylissä.

Jouluna olin innostunut näistä:

Wavvesin uusi levy King of the Beach, etenkin nimiraita. Melusurfpunkpoppari saa kolmannelle levylleen kunnollisen studion käyttöön, ja särön ja kaiun alta löytyy liuta hienoja biisejä.

Hellsongs soittaa metallia pehmeästi akustisella kitaralla, uruilla ja naisvokaaleilla ryyditettynä. Parhaita versioita ovat AC/DC:n Thunderstuck ja Panteran Walk. Dandy Warholsin Hells Bells -coveri on näiden sukulaissielu.

Henry Rollinsin Fanatic-radio-ohjelmasta on joulujakso imuroitavissa verkosta, mikä on hyväksi meille, jotka eivät ole KCRW:n kuuluvuusalueella. Tuossa show’ssa voi peräkkäin soittaa Eazy-E:tä, Slayeria, Bill Hicksiä ja Bad Brainsia, ja se kuulostaa silti oikealta. Joulun tienoilla olen intoillut pitkästä aikaa myös Henry Rollinsin loistavasta Eric The Pilot -levystä (spoken word).

Grindermanin kakkoslevy on soinut aika reippaasti kuulokkeissani – jopa niin reippaasti, että alan miettiä, olisiko Grinderman nykykunnossaan jopa emobändiään Bad Seedsiä kiinnostavampi.

Pitchforkin vuoden parhaat -listat ovat kiinnostavia. Joku Cabal76-nimimerkin takana on askarrellut vuoden 50 parhaasta levystä Spotify-soittolistan, jossa on pari olennaisinta biisiä joka levyltä. On siitä soittolistasta täysien levyjen versiokin.

Mitä sinä kuuntelit jouluna? (3 sivua, 2 ruudun marginaalit.)