Koska Suomi on logistiikkahelvetti bändeille, Metallica teki yllättävän liikkeen ja meni mieluummin Tallinnaan. 70000 78000 ihmistä kerättiin laululavan alueelle ja lyötiin iso metallibändi lavalle.
Paikan päällä pyöriessä kuuli suomea jokseenkin samalla tavalla kuin viroa ja bändikin noteerasi välispiikissään ulkomaalaisten määrän. Onko siinä nyt niin hirveästi mieltä raahata Suomi-pojat väkisin lahden yli?

Väkeä oli vähän järjettömästi.
Muutamaan kertaan täälläkin olen antanut ymmärtää, että bändin huippuhetket olisivat osuneet Ride The Lightning – Master of Puppets – …And Justice For All -kauteen. Nyt bändi itsekin antaa ymmärtää samoin.
Jos soitetaan yli kaksi tuntia ja ainoa alle 15 vuotta vanha biisi on Fuel (joka sekin on jo 9 vuotta kerännyt ikää), viesti on aika selkeä. Myöhempien aikojen kokeiluista ainoastaan vuoden 1991 mustan albumin poppikokeilu toimi, muut eivät yhtä hyvin – vaikka St. Angerilla on toki hetkensä.
Tämän show’n tähti oli Master of Puppets, joka levyn 20-vuotisjuhlan kunniaksi vedettiin alusta loppuun, Aivan samalla tavalla kuin Pink Floyd Division Bell -rundilla kiskaisi Dark Side of The Moonin kokonaan – ja se oli kiertueen huippukohta.
Koska Master of Puppets on 80-luvun paras metallilevy, bändi soitti paljon paremmin kuin viimeksi Helsingissä käydessään (etenkin Hammett ja Ulrich) ja Hetfieldilläkin vaikutti ääni olevan kunnossa, keikka oli loistava.