Rock Werchterin ensimmäinen päivä meni alueeseen tutustuessa ja muutamia kiinnostavia nimiä kuunnellessa.
Werchterissä oli kaksi lavaa, päälava sekä pienempi Pyramid Marquee, joka oli arviolta 5000 henkeä vetävä teltta. Sen eteen oli tehty laajempi oleskelualue jossa oli yksi iso ruutu keikan seuraamista varten. Lavat olivat varsin lähellä toisiaan ja usein kakkoslavalla ollessa päälavan äänet kuuluivat häiritsevästi.
Roskildeen verrattuna Werchterin bänditarjonta oli niukka mutta tarjosi isompia nimiä. Neljän päivän aikana Werchterissä esiintyi yhteensä 54 bändiä kahdella lavalla, Roskildessa taas reilusti yli 100 bändiä viidellä lavalla. Ehkä tästä johtuen Werchter ei houkuttele niin paljon ulkomaisia festarikävijöitä.
Kakkoslavalla pääsin kuuntelemaan tulevaa Flow-vierasta The xx:ää. Petyin pahasti, sillä 20 minuutissa keikka ei yrityksestä huolimatta oikein lähtenyt käyntiin. Homma toiminee paremmin Suvilahden ympäristössä elokuussa. Parhaat raidat jätettiin varmasti keikan loppuun, mutta siirryin silti päälavalle toteamaan että samassa ajassa Phoenix oli saanut aikaan mukavan kesäisen menon. Hieman lisää rock-asennetta laulaja Thomas Marsilta silti kaipaisi.
Päivän tasokkaimmasta esityksestä vastasi odotetusti Muse. Setti oli tuttua tavaraa: pääpaino oli kahden tuoreimman levyn kappaleilla. Feeling Good groovasi ja viimeisenä kuultu Knights of Cydonia kruunasi illan. Pidän Musen tavasta yhdistää pieniä pätkiä lainakappaleista omien kappaleiden loppuun.
Bändi hallitsee tarkan soiton lisäksi myös komeat lavarakennelmat. Nähtäväksi jää miten hyvin hienot valot toimivat Helsingin valoisassa illassa parin viikon päästä.
Roklintu 