Saul Williams: Reznor pettyi, koska Reznor on oldschool

Cnet jatkaa Williams/Reznor-kaksikosta Williamsin haastattelulla.

”I think Trent’s disappointment probably stems from being in the music business for over 20 years and remembering a time that was very different, when sales reflected something different, when there was no such thing as downloads. Trent is from another school. Even acts that prospered in the ’90s, you look at people like the Fugees or Lauren Hill selling 18 million copies. That sort of thing is unheard of today. But Trent comes from that world. So I think his disappointed stems from being heavily invested in the past. For modern times, for modern numbers we’re looking great, especially for being just two months into a project.”

Jos Reznor on Williamsin mielestä oldschool, millaisiakohan ovat Williamsin mielestä sitten keskivertojampat, jotka eivät laita levyä nettiin ilmaiseksi ladattavaksi?

Reznor – silti tyytyväinen Niggy Tardustiin

Trent Reznoria haastateltiin Cnetissä ensimmäisen kerran sitten Niggy Tardustin myyntilukujen julkaisemisen.

Reznor oli tulkittu julkistamisen yhteydessä postatussa blogiartikkelissa pettyneeksi tuloksiin, vaikka maksaneita oli jokseenkin saman verran kuin edellisessä Saulin levyssä.

Ehei, kyllä Reznor tyytyväinen oli:

If I had a record to put out today, I would do something very similar to what we just did cause I don’t think there is a better option. I would include a physical piece as I just said and all of the components I would make sure had value.

Ainoa syy, miksi en maksanut Niggy Tardustista, oli se, että olin päättänyt sen kuultuani ostaa fyysisen CD:n siitä, täsmälleen samalla tavalla kuin tein Radioheadin In Rainbowsin kanssa.

Odottelen edelleen sitä fyysistä CD:tä.

Saul Williamsin levymyyntidatat vuodettu: 28322 ostajaa!

nin.comissa Trent Reznor toteaa näin:

Saul’s previous record was released in 2004 and has sold 33,897 copies.

As of 1/2/08,
154,449 people chose to download Saul’s new record.
28,322 of those people chose to pay $5 for it, meaning:
18.3% chose to pay.

Of those paying,

3220 chose 192kbps MP3
19,764 chose 320kbps MP3
5338 chose FLAC

Ottaen huomioon, kuinka törkeän hyvä levy oli kyseessä, olen yllättynyt lähinnä siitä, kuinka vähän sillä oli imurointeja! Sillä on vain noin kaksi kertaa Jope Ruonansuun suositun levyn verran downloadeja ja maksaneita on vain vähän enemmän kuin suositunpuoleisella YUP:n levyllä.

Varsinaiseen lanseerausmarkkinointiin ei laitettu käytännössä yhtään rahaa.

Silti uskon, että Saul nettoaa enemmän tästä levystä kuin edellisestä.

Trent valittaa, että (Trentin) tuli poltettua liiaksi rahaa studioon, ja rivien välissä on luettavissa, että tästä downloadista Trent ei rikastunut suuremmin.

Lukuja tutkaillessa kannattaa muistaa, että tästä on vielä CD-versio tekemättä, jota ajattelin itse odottaa. CD varmasti tuottaa enemmän kuin painokustannukset ovat.

Vuoden 2007 parhaat levyt

Jokaisella medialla tuntuu olevan tarve määrittää vuoden parhaat levyt diktaattorimaisesti.

Ei täällä Roklinnussa olla yhtään sen parempia, joten tässä vuoden parhaat levyt:

Radiohead: In Rainbows

Ei ainoastaan jakelumalliltaan poikkeuksellinen, vaan myös sisällöltään huikea. Muutaman vaisumman askeleen jälkeen Radiohead on palannut Bends / OK Computer / Kid A -kultakauden tasoon – ja pojat vieläpä sekoittavat aineksia kaikista noista kolmesta tähän soppaan.

CMX: Talvikuningas

Jos kymmenosainen progehtava avaruusooppera 35 euron hintaisessa paketissa olisi ollut heikko, se olisi ollut suurin naurunaihe suomalaisessa musiikissa pitkään aikaan. Kunnianhimoinen hanke kuitenkin osoittautui aivan huikeaksi onnistumiseksi ja jaksaa pitää otteessaan alusta loppuun. Lisäksi, jos siellä on heti kakkososassa HC-punkrypistystä, siinä on pakko olla paljon hyvää.

Mokoma: Luihin ja ytimiin

Mokoman edellinen, Kuoleman laulukunnaat, saattaa olla paras suomenkielinen metallilevy ikinä. Uusi pääsee lähes samoihin sfääreihin, ja se on paljon.

Porcupine Tree: Fear of a Blank Planet

Sen lisäksi, että levyllä on vuoden paras nimi, sisältökin on kärkiluokkaa. Jos Tool soittaisi Led Zeppeliniä pikkuisen progemmalla otteella, se kuulostaisi tältä. Harmillista, että löysin levyn vasta Porcupine Treen Suomen keikkojen jälkeen.

nine inch nails: Year Zero

NIN on kovemmassa ja tuotteliaammassa vedossa kuin koskaan. Reznorille teki näemmä hyvää tylsistyä hotellihuoneissa. Jos tällaista tavaraa tulee, kun aikansa kuluksi askartelee tietokoneella, soisi herran tylsistyvän useammin.

Levytyssopimuksestaan vapautuneelta Reznorilta lienee odotettavissa seuraavan albumin paikkeilla jonkinlainen Radiohead-tyyppinen downloadaa ilmaiseksi tai ainakin halvalla -julkaisu, kuten Saul Williamsin kohdalla tapahtui.

Saul Williams: The Rise and Inevitable Liberation of Niggy Tardust

Jos pitää Year Zerosta, tämänkin on oltava listalla. Saul Williamsin taustatyötä tekee Trent Reznor hyvin paljon Year Zerolta kuulostavalla tuotannolla. Niggy Tardust on Reznorille samanlainen projekti kuin Antichrist Superstar Marilyn Mansonin kanssa. Mansonin ura lähti komeaan nousuun. Vielä en tiedä, miten Williamsille käy. Toisaalta – jos Rick Rubin ei saanut tehtyä Williamsista koko kansan nimeä, pystyykö siihen kukaan?

Ja hei, edelleen – Niggy Tardust on ilmaiseksi saatavilla Saul Williamsin saitilta.

NIN remixed

Jos tuore NIN-remixlevy ei riitä, voi käydä herkuttelemassa juuri avatulla NINin omalla remix-saitilla, jossa on liuta sekä virallisia että epävirallisia miksauksia.

NIN tuntuu koko ajan menevän enemmän siihen suuntaan, että yhä enemmän ja enemmän mielelläni annan rahani bändille.

Saul Williams: The Inevitable Rise and Liberation of NiggyTardust!

Tänään tuli täälläkin aiemmin hehkuteltu Saul Williamsin Radiohead-tyylinen maksa-mitä-haluat -levy The Inevitable Rise and Liberation of NiggyTardust.

Kun sen kuuntelee läpi, huomaa, että Trent Reznor on ollut siinä paljon mukana. Jos vanha musta räppäri kuulostaa valkoistakin valkoisemmalta Reznorilta laulaessaan ja taustat ovat lähes puhdasta Reznoria, tuota voi suositella jokaiselle NIN-fanille, jolla ei ole hip-hop-allergiaa.

Olisi helppo uskoa, että kyseessä on vain yksi melko tuntematon artisti, joka hakee Radioheadin imussa julkisuutta, mutta ehei! Tuo on väkivaltaisen mainio levy, vaikka unohdettaisiin kaikki Reznorit ja kaikki Radiohead-temput. Genret on pantu sekoittimeen, joten ystäviä luulisi löytyvän monesta suunnasta. Public Enemy kumartaa Bowielle ja lyö kättä U2:n ja elektromäiskeen kanssa.

Epätodennäköinen cocktail toimii ja jopa Sunday Bloody Sunday -cover saadaan toimimaan.

Vaikka paljon uutta tehdään, kliseitäkin kierrätetään. Ette ikinä arvaa, minkä sanan kanssa trigger on rimmattu parikymmentä kertaa Public Enemyä sämpläillessä?

Niggytardust.com tarjoaa levyn joko ilmaiseksi 192 kbps MP3:na tai 5 dollarin hintaan 320 kbps MP3:na tai ihan FLACcina.

Kaiken muun hyvän lisäksi levyssä on vieläpä kittah kannessa!

Saul Williamsilla on nyt iso tilaisuutensa. Loistava levy takana ja julkisuutta – ainakin verkossa – enemmän kuin Billboardin kolmen kärkeä hallitsevalla Timbalandilla. (Tsekkaa saittien liikenne: Timbalandmusic.com vs. niggytardust.com)

Viimeksi kun Reznor jeesasi yhden levyn verran lupaavaa niukasti tunnettua artistia, Marilyn Manson ponnahti pinnalle. Voisiko sama tapahtua uudestaan toisessa genressä? Toisaalta, ei edes itse Rick Rubin saanut 2001 Amethyst Rockstarilla Saulia kovin kirkkaaksi tähdeksi. Onnistuisiko se nyt?

Tulossa: The Inevitable Rise and Liberation of NiggyTardust!

Hiphop-artisti/runoilija/kirjailija Saul Williams on lyöttäytynyt yhteen Trent Reznorin (NiN) kanssa. Tuloksena on albumillinen musiikkia, joka radioheadmaisesti tarjotaan netissä. Kuuntelijat voivat oman valintansa mukaan ladata albumin joko ilmaiseksi tai viidellä dollarilla. Viisi dollaria maksavat asiakkaat saavat vastineeksi korkeampaa näytteenottotaajuutta. Myynti alkaa huomenna, marraskuun ensimmäisenä päivänä.

Linkkejä: Wikipedia, New York Entertainment, NME.

Reznor kiinalaisille: Siitä vaan, imuroikaa ilmaiseksi! Piakkoin meikäläisen albumit maksavat $4.

nine inch nails on ensimmäistä kertaa Kiinassa kiertämässä.

Trent Reznor huikkasi haastattelussa, että hänen puolestaan on ihan ok, että imuroivat hänen musiikkiaan ja jakavat kavereillekin.

?As for the special situation in China, it does not seem to be easy to obtain Western music via legal channels, so I have the following suggestion for our fans: If you can find and buy our legal CDs, I express my thanks for your support. If you cannot find it, I think that downloading from the Internet is a more acceptable option than buying pirated CDs. Our music is easy to find on the Internet, and you might not need to spend much effort to find most of our songs. If you like our songs after you?ve heard them, please feel free to share it with your friends. As I have put all my effort and heart into my music, I sincerely hope that more and more people can share the enjoyment with us.?

Reznor otti uudestaan esille sen, että on kiinnostunut siirtymään suoramyyntiin muutamalla taalalla albumilta.

?We will put out one last album for Universal and after that we will sell albums directly to fans from our website at (say) $4 an album?.

Rivien välissä on luettavissa, että Reznorilla näyttäisi olevan vielä voimia jäljellä moneen levyyn.

nine inch nails: The Limitless Potential

NIN antoi faneilleen saitilla jakoon raakamateriaalia remiksattavaksi.

Fanisaitti Painful Convictions otti ja järjesti skaban parhaista remixeistä. Parisataa ehdokasta tuli, joista valittiin parhaat netissä jaeltavalle albumille.

Lopputuloksena syntynyt open source remix -albumi The Limitless Potential on nyt ladattavissa. Tuon laillisuus on kyseenalaista, mutta eiköhän tuo ainakin NINin levymyyntiä lisää.

nine inch nails Ankkarockissa

Reilun kahden vuoden sisään kolmatta kertaa Suomeen saapunut NIN kävi vetäisemässä Ankkarockin helteessä.

Jumaliste. Ovat nämä kollit vain huikeita kerta kerran jälkeen. Konemusiikin ja särökitaroiden yhdistäminen livenä järkevästi ja tyylikkäästi ei ole kovin monelta onnistunut, mutta NIN on aina kuulostanut juuri siltä kuin tuon yhdistelmän pitääkin.

Jäähallin keikkaan verrattuna uuden levyn materiaali oli paremmin edustettuna. Pienoinen yllätys oli se, miten bändi toi sen esille. Kesken keikan käännettiin Kraftwerk-vaihde päälle ja laulettiin Year Zeron lauluja läppärin äärestä. Luulisi, että läppärin äärestä vetäminen lässäyttäisi keikan, mutta suhinabiisit toimivat aivan törkyhyvin. Great Destroyer sai uutta elämää ja – jos mahdollista – liveversio oli vielä suhisevaa levyversiotakin suhisevampi.

Keikan lopussa järjestäjä teki melkoisen hasardin. Kun Trent yksin lavalla vuodatti sydänverellä hiljaista Hurtia, järjestäjä päättää aloittaa samaan aikaan ilotulituksen. Oli aivan ilmiselvää, että bändille ei ollut mainittu asiasta mitään. Kun pauke kävi ylivoimaiseksi ja yleisön huomio oli yhtä aikaa kahteen suuntaan, Reznor piti pienen tauon hämmentyneenä. Kun ilotulitus ei ollut loppuakseen, biisi soitettiin loppuun. Veikkaisin, että aihetta käsiteltiin caps lock päällä keikan jälkeen takahuoneessa.