Vituttaa. Musiikki on ihan paskaa nykyään. Toista se oli ennen.

Eihän tuo tietenkään pidä paikkaansa, isoin syy musiikin paskoittumiseen on sen totaalinen kaupallistuminen ja se silkka määrä mitä uutta musiikkia syötetään markkinoille. Ei sen tauhkan seasta jaksaisi millään kaivella.

Omalta kohdaltani voin kertoa että uuden oikeasti hyvän musiikin löytämiseksi pitää käydä kuuntelemassa 50+ paskaa MySpace-bändiä että on toivoakaan löytää mitään etäisesti nautinnollista. Last.fm tai Spotify -palveluissa saisi istua tuntitolkulla kuuntelemassa randomilla tuntematonta tavaraa, silloinkin löytäisi yhden kivan biisin jonka tehneen bändin muu katalogi tuntuu olevan sitä samaa paskaa mitä muillakin on tarjolla.

Suurin syyllinen omalla kohdallani on kuitenkin itse harrastus. Kirjoitan musiikista Roklinnun lisäksi Imperiumiin sekä satunnaisesti Meteli.netiin, jälkimmäisen ollessä myös päivätyöni. Lisäksi järjestän klubeja ja tapahtumia, sekä soitan DJ-settejä metallikuppiloissa. Kaikista näistä yhteensä johtuen minulle tulee jatkuvasti levyjä, joista suurimpaan osaan liittyy jokin ehto, oli se sitten suoraan sanottu tai odotus. Ihmiset odottavat minun promotoivan antamiaan levyjä, levyarvion, haastattelun, keikan, namedroppailun tai jonkin muun muodossa.
Mutta mitäs sitten kun noista levyistä itse oikeasti pidän vain murto-osasta? Pitäähän ne heikommatkin hoitaa jollain tavoin, yleensä siis levyarviona jonnekin. Tässä ollaankin ongelman ytimessä; aikani kuluu perus-ihanOK-laatuisen musiikin kuunteluun, jonka johdosta oikeasti omasta mielestäni hyvää musiikkia tulee kuunneltua ihan liian vähän. Ja sitä kautta muuttuu kyyniseksi vanhaksi ukoksi, jonka mielestä kaikki musa on ihappaskaa, paitsi ne viis jotka tuli vuonna seitkyt ysi.

Toisaalta luulen että jos käyttäsin omia rahojani samojen promoina saatujen ihanOK levyjen ostoon, pitäisin niitä huomattavasti suuremmassa arvossa ja käyttäisin niiden kuuntelemiseen ja analysointiin enemmän aikaa.

Kyllä musadiggarilla on helppoa/vaikeaa.