Roklinnun linkit: uusi aluevaltaus

Roklintu valtaa uuden nurkan internetistä. Enää ei kylvetä linkkejä pelkästään diktaattorimaisesti Roklinnun kirjoittajien toimesta, vaan nyt kuka tahansa voi postata rok-aiheisia linkkejä Roklinnun linkit-osastoon.

Roklinnun linkit toimivat jokseenkin täsmälleen samalla tavalla kuin Digg, paitsi vain suomenkielisenä ja vain rok-aiheeseen erikoistuneena.

Kiireisimmät voivat tilata pelkän linkkifeedin ja aktiivisimmat voivat käydä tuuppaamaan lisää linkkejä.

”You are witnesses at the new birth of Roklintu Mark II, hope you enjoy our new direction”, toteaisivat Spinal Tapin pojat.

Saul Williams: Reznor pettyi, koska Reznor on oldschool

Cnet jatkaa Williams/Reznor-kaksikosta Williamsin haastattelulla.

”I think Trent’s disappointment probably stems from being in the music business for over 20 years and remembering a time that was very different, when sales reflected something different, when there was no such thing as downloads. Trent is from another school. Even acts that prospered in the ’90s, you look at people like the Fugees or Lauren Hill selling 18 million copies. That sort of thing is unheard of today. But Trent comes from that world. So I think his disappointed stems from being heavily invested in the past. For modern times, for modern numbers we’re looking great, especially for being just two months into a project.”

Jos Reznor on Williamsin mielestä oldschool, millaisiakohan ovat Williamsin mielestä sitten keskivertojampat, jotka eivät laita levyä nettiin ilmaiseksi ladattavaksi?

Reznor – silti tyytyväinen Niggy Tardustiin

Trent Reznoria haastateltiin Cnetissä ensimmäisen kerran sitten Niggy Tardustin myyntilukujen julkaisemisen.

Reznor oli tulkittu julkistamisen yhteydessä postatussa blogiartikkelissa pettyneeksi tuloksiin, vaikka maksaneita oli jokseenkin saman verran kuin edellisessä Saulin levyssä.

Ehei, kyllä Reznor tyytyväinen oli:

If I had a record to put out today, I would do something very similar to what we just did cause I don’t think there is a better option. I would include a physical piece as I just said and all of the components I would make sure had value.

Ainoa syy, miksi en maksanut Niggy Tardustista, oli se, että olin päättänyt sen kuultuani ostaa fyysisen CD:n siitä, täsmälleen samalla tavalla kuin tein Radioheadin In Rainbowsin kanssa.

Odottelen edelleen sitä fyysistä CD:tä.

SonyBMG suunnittelee DRM:n käytön lopettamista

Businessweekin mukaan SonyBMG aikoo lopettaa käytöneston tuuppaamisen musiikkiinsa. Muut isot levy-yhtiöt olivat jo loikanneet Amazonin suojaamattoman MP3-kaupan kyytiin.

Musiikkiteollisuuden ulkopuolelta katsottuna näytti siltä, että tämä temppuolisi pitänyt tehdä jo todella kauan sitten.

En oleta, että elokuvateollisuus vielä katsoisi tämän olevan jollain tavalla olennaista heille.

Saul Williamsin levymyyntidatat vuodettu: 28322 ostajaa!

nin.comissa Trent Reznor toteaa näin:

Saul’s previous record was released in 2004 and has sold 33,897 copies.

As of 1/2/08,
154,449 people chose to download Saul’s new record.
28,322 of those people chose to pay $5 for it, meaning:
18.3% chose to pay.

Of those paying,

3220 chose 192kbps MP3
19,764 chose 320kbps MP3
5338 chose FLAC

Ottaen huomioon, kuinka törkeän hyvä levy oli kyseessä, olen yllättynyt lähinnä siitä, kuinka vähän sillä oli imurointeja! Sillä on vain noin kaksi kertaa Jope Ruonansuun suositun levyn verran downloadeja ja maksaneita on vain vähän enemmän kuin suositunpuoleisella YUP:n levyllä.

Varsinaiseen lanseerausmarkkinointiin ei laitettu käytännössä yhtään rahaa.

Silti uskon, että Saul nettoaa enemmän tästä levystä kuin edellisestä.

Trent valittaa, että (Trentin) tuli poltettua liiaksi rahaa studioon, ja rivien välissä on luettavissa, että tästä downloadista Trent ei rikastunut suuremmin.

Lukuja tutkaillessa kannattaa muistaa, että tästä on vielä CD-versio tekemättä, jota ajattelin itse odottaa. CD varmasti tuottaa enemmän kuin painokustannukset ovat.

Vuoden 2007 levyt – raskaampi versio

Koska täällä julkaistuissa listoissa on ollut kohtalaisen vähän raskaampaa osastoa, teen pikaisen katsauksen hevi-vuoteen 2007:

Nile – Ithyphallic
Egyptiläisvaikutteisen death metal -orkesterin uusin on vahva esitys. Kappaleet ovat pitkiä ja ottaen huomioon tyylilajin, myös monipuolisia (ainakin genreen vihkiytyneille). Levyn pieni erikoisuus on soundeissa, sillä oikeastaan ensimmäistä kertaa brutaalin death metallin örinävokaaleistakin saa kohtuullisen helposti selvää.

Neurosis – Given to the Rising
Sludge-genren vanhojen tekijöiden levy on raskaudessaan askel takaisin kohti Through Silver in Bloodia. Raskasta, hidasta ja pohdiskelevaa. Vaikka varsinaisesti tarttuvasta musiikista ei voidakaan puhua, on Water is not Enoughin alkuriffi yksi vuoden parhaista.

Swallow the Sun – Hope
Joka kerta Swallow the Sun jaksaa yllättää hyvyydellään. Orkesteri onnistuu kuulostamaan juuri itseltään, mutta joka levyn myötä myös tuoreelta. Cover-versio Trio Niskalaakin Alavilla mailla -kappaleesta on parhaita covereita vuosiin.

Reverend Bizarre – So Long Suckers
Tyylilleen uskollisena orkesteri jyrää hidasta ja raskasta doomia kahden levyllisen verran ja lopettaa uransa niin hienosti kuin vain voi.

Vuonna 2007

julkaistiin kuulemma musiikkia, mutta mielikuvia ei juuri jäänyt. Piti ihan raapia tynnyriä että sai muutaman maininnan kasaan. Onneksi ne harvat ovat kohtuullisen edustavia.

Vuoden 2007 tapaus

oli CMX:n Talvikuningas -avaruusooppera. Levynä ihan jees – ei paras, vaan hyvä – mutta kun joku menee ja tekee scifi-henkisen teemalevyn kunnon paketissa, ei voi kuin ihailla. Olin lopulta hieman pettynyt kuvitukseen, koska promot lupasivat parempaa, mutta hyvä näin. Ja satatuhatta tappajasatelliittia ei voi olla väärässä.

Vuoden 2007 levy

saattoi olla myös ainoa vuonna 2007 julkaistu kotimainen rokkilevy, tai ainakaan muista ei ole kauheasti jäänyt mielikuvia. Ja se on Radiopuhelimien Viisi tähteä. Muut katoaa, jää, ja kellastuu, mutta Oulun rytmipumppu senkun jatkaa hyväksi havaitulla linjalla. Hyvänä kakkosena Turku Romantic Movementin Noise & Confusion.

Vuoden 2007 kappale

on Kentin Ingenting, koska ruotsin pojat vain osaavat tehdä jokaiselle levylle sen yhden koukuttavan poppiskappaleen. Levyllä on kuulemma muitakin kappaleita – en tiedä, en ole kuunnellut juurikaan.

Vuoden 2007 retrokokoelma

on Limonadi Elohopean muistokirjoitus Taskuelokuvia 94-04, joka summaa edesmenneen yhtyeen elämänkaaren kivasti.

Siinäpä ne, tärkeimmät.