Roklinnun Norjan kirjeenvaihtaja kävi katsomassa Hove-festivaalin meininkiä. Viisipäiväinen Hove on uusi tulokas festariskenessä ja on vakavasti otettava haastaja Norjan suurimmalle festarille, Quartille. Haastajuutta on ilmassa monessakin mielessä, sillä Hoven pääpuuhamies irtisanoutui vuosi sitten Quartin palkkalistoilta pykätäkseen pystyyn oman kilpailevan tapahtuman. Paikallisesta mediasta on harva se päivä saanut lukea festivaalipomojen keskinäisestä nokittelusta. Lehdessä on kerrottu muun muassa siitä, kuinka nämä festivaalit kävivät ison rahan huutokauppaa rap-artisti Chamillionairesta. Hove oli jo julkistanut artistin omassa promomateriaalissaan, kun Quart lähtikin korottamaan yllättäen hintaa. Lopputuloksena Hove sai artistin itselleen, mutta hintalapuksi tuli alkuperäisen $50.000:n sijaan $100.000.

Sääherra ei ollut Hoven ensimmäisenä päivänä armollinen, sillä koko tiistain ajan satoi kaatamalla. Paikallislehti Fædrelandsvennen raportoi nettisivuillaan, että mutaisuuden ja tulvien vuoksi monia camping-alueita on jouduttu evakuoimaan [1] [2].

Tarkoituksena oli katsoa aluksi Cansei De Ser Sexyn keikka, mutta festareille saapuminen oli sen verran hidasta, että en ehtinyt ajoissa paikalle. Sen sijaan ensimmäinen näkemäni kokoonpano festareilla oli amerikkalainen rap-duo Clipse, jonka minimalistisen perkussiivinen kokaiinirap oli vallan viihdyttävää kuunneltavaa. Seuraavana näin Klaxonsin keikan. Bändi ei ole minulle kovin tuttu, mutta keikan perusteella vaikutti aika pinnalliselta ja ohimenevältä ilmiöltä. Näiden jälkeen oli vuorossa Provinssirockille oharit tehnyt Amy Winehouse. Keikkaa oli katsomassa paljon väkeä ja homma pelasi kieltämättä hyvin. Ammattitaitoinen 9-henkinen taustabändi oli tosin shown paras elementti; rouva Viinitalon esiintyminen oli turhankin vähäeleistä. Eikä häntä ole vieläkään saatu vieroitukseen (ei, ei, ei), koska jokaisen biisin välissä otti hörpyn tuopistaan.

Kaikki tähän asti nähty oli kuitenkin vain lämmittelyä, sillä illan pääesiintyjä oli minulle, ja luultavasti useimmille muillekin paikallaolleille, Kalifornian Palm Desertiltä kotoisin oleva Queens of the Stone Age.

Keikka oli todellakin kaiken odotuksen arvoinen. Juoni toimi alusta loppuun täydellisesti. Biisivalinnat jakautuivat melko tasaisesti yhtyeen koko tuotannon kesken. Uudelta Era Vulgaris -albumilta kuultiin viisi kappaletta.

Yhtyeen uudella basistilla Michael ”Mikey Shoes” Shumanilla oli syntymäpäivä, jonka kunniaksi Josh Homme laulatti Feel Good Hit Of The Summerin väliosassa yleisöllä happy birthdayt Michaelille. Samaan syssyyn Homme vinkkasi yleisön naisille, että Michael saattaisi olla kiinnostunut saamaan heiltä kiihkeän synttärilahjan.

Kaikkein parhaiten minua kosketti herkkä Into The Hollow ja jälkimmäisenä encorebiisinä esitetty Song For The Dead. Viimeisen biisin jälkeen (”Come on, let’s go driving / Come on, let’s take a little ride / That’s the study of dying / How to do it right”) olikin hieman hurjaa lähteä ajamaan pimeässä sateisessa kesäyössä pikkuruisella Tromøy-saaren tiellä yrittäen väistellä humalaisia läpimärkiä norjalaisia nuoria.

Mutta on se vaan mahtava bändi! Josh Homme on jumala!

Settilista:

1. Monsters In The Parasol
2. Burn The Witch
3. Misfit Love
4. In My Head
5. Into The Hollow
6. Little Sister
7. Battery Acid
8. Go With The Flow
9. Mexicola
10. 3’s And 7’s
11. Do It Again
12. Sick Sick Sick
13. Feel Good Hit Of The Summer
14. No One Knows
Encore:
15. Lost Art Of Keeping A Secret
16. Song For The Dead